Unikoulu vol. 2

Tänään huomasin että unikoulua on kestänyt viikon verran. Viikkoon on mahtunut paljon huutoa, kiukkua mutta myöskin vähän unta. Ensimmäiset kolme yötä torkuin lastenhuoneessa, lasten patjalla. Se ei riittänyt että sain lohdutella pikkumiestä varpaiden kaivelujen välissä (mitä muutakaan pieni lapsi voisi tehdä keskellä yötä kun kaivaa varpaistaan nöyhtää irti) oli niskat ja selkä aamuisin aivan jumissa. Arkena joutuivat neitoset nukkumaan omissa sängyissään (äiti pääsi omaan sänkyyn) ja kuuntelemaan taistelua. Nyt nimittäin herra ei osaa nukahtaa ilman mammaa! Istuin siis tovin jos toisenkin lastenhuoneen tuolilla ja odottelin pojan nukahtavan. Helppoahan se olisi ollut jollei kissamme olisi mennyt tästä valvomisesta sekaisin ja vaatinut itsekin huomiota. Juoksenteli pitkin kämppää ja huuteli ruokaa. Välillä tuntui että nyt saa kaikki riittää, onneksi apu löytyi lähelta: pari levyä suklaata niin taas jaksaa ;)
 Tänään alkoi unikoulun toinen vaihe; pullo jätettiin pois (tai siis se nokkamuki). Olemme parina päivänä etsineet kyseistä nokkamukia kerran jos toisenkin (mikä siinä on niin vaikeaa pitää se yksi pullo tallessa tai hankkia toinen nokkis kaappiin varalle). Nyt päätin että saa riittää, ei enää nokkiksen metsästystä. Pikkumies kävi kylvyssä (sehän tunnetusti väsyttää), söi lautasellisen puuroa ja joi lasillisen maitoa. Sit sänkyyn. Odottelin isompaa huutoa, puolisen tuntia jaksoi rähistä kunnes uni vei voiton. Saas nähdä miten yön käy, kuinka kauan huutelee silloin.

Kunnon unia odotellessa (ja huomista reissua lasten kanssa).

Yksi suklaalevy, yksi suklaakarkkipussi ja kuusi suklaapatukkaa

Mitä tämä tarkoittaa? Sitä että meillä alkoi unikoulu ja tuon verran on suklaata mennyt tämän mamman masuun kahtena päivänä... Pikkumiehelle jäi tavaksi heräillä öisin ja vaatia maitoa. Ensin vaihdettiin tuttipullo pehmeänokkaiseen nokkamukiin. Mitään muutosta ei tapahtunut (paitsi että sain neuvolassa ja hammaslääkärissä sanoa että tuttipullo on jätetty pois). Sitten vaihtui iso pullo (3 dl) pieneen pulloon (1,5 dl). Hetkeen ei tullut muutoksia, kahdesta kolmeen kertaan herättiin öisin. Tämän kestin nipin napin. Viimeiset  viikot on mennyt torkkuessa, maitoa on saanut pinnasänkyyn kiikuttaa neljästä kuuteen kertaa yössä. Päivisin pikkumies syö mielestäni huonosti koska öisin saa ravintoa reilusti, öisin on sitten nälkä kun päivisin ei syö kunnolla. Kasvaa ja kehittyy neuvolan mukaan kuitenkin normaalisti.
Olen ajellut autolla ja käynyt kaupassa keräämässä kärryt täyteen ruokaa ilman lompakkoa. Seissyt koulun pihalla väärän oven takana vanhempain iltana ja kerran jopa unohtanut lapsen autoon kauppareissulla. Nyt saa siis valvominen loppua ennenkun teen jotain pahempaa.
 Kun miehellä alkoi työvuorot totesin että nyt alkaa valvomiset. Tytöt nukkuvat meidän sängyssä, mies torkkuu pari aamuyön tuntia kissan kanssa sohvalla kunnes pääsee omaan sänkyyn nukkumaan kun tytöt herää aamulla ja minä olen lastenhuoneessa.
 Ensimmäinen yö meni odotetusti. Illalla nukahti totutusti pullon kanssa (nukahtaessa saa vielä maitoa, ihan kokonaan sitä ei siis otettu pois). Maito vaihtui veteen ensimmäisellä herätyskerralla. Silittelin ja rauhoittelin. Torkuin ja lohduttelin. Tarjosin vesipulloa ja unilelua lohdutuksiksi. Aamulla join pannullisen kahvia. Viimeyönä jäi suurin taistelu käymättä, näyttää hyväksyneen veden mutta itkeskelee kumminkin maidon perään. Päivisin kertoo maidosta ja pyörittää päätään, haluaa kertoa mitä yöllä tapahtuu. Itsellä särkee päätä, kahvista, suklaasta ja valvomisesta johtuen. Pinna kireällä ja kaikki tavarat hukassa (itku meinasi tulla kun maitopulloa päiväunille etsittiin). Ensiyön ajattelin vielä näillä järjestelyillä jatkaa, huomenna haluan palata omaan sänkyyn. Saas nähdä koska saan nukkua yön herättämättä, siihen taitaa vierähtää vielä tovi...

Täytekakku

Tein anopin synttäreille gluteenittoman kakun. Koska tarkoitus oli tehdä pieni kakku päätin kokeilla kakkupohjan paistoa mikrossa. Käytin Tupperwaren Ultra Pro 1,5 litraista astiaa paistovuokana. Minusta pohja onnistui loistavasti!

Kakkupohja
 2 munaa
1,5 dl sokeria
 1 dl perunajauhoja
 2 dl gluteenitonta jauhoseosta
 1,5 tl leivinjauhetta
 30 g margariinia
 1 dl kiehuvaa vettä

Munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Kuivat aineet keskenään yhteen ja siivilän läpi vaahtoon. Margariini ja voi lopuksi nopeasti sekoittaen ettei kananmunat kypsyy epätasaisesti. Kaada vuokaan ilman voiteluita, hyvin lähtee irti ilmankin. Paista ilman kantta ensin 50% mikron tehoista 4 minuuttia, sen jälkeen 2 min 30 sek täydellä teholla. Unohda hetkeksi mikroon ja anna pohjan jäähtyä kunnolla ennen kumoamista.

 Kostutukseen käytin maitoa, mehu käy myös hyvin. Pohja vaatii PALJON kostutusta! Itse laitoin reilusti mut silti jäi todella kuivaksi.

Täytteeksi tein valmiista pussista vadelma moussea ja pilkoin banaania joukkoon.

 Kuorrutukseen vaahdotin kerman, lisäsin rahkaa sekä sokeria. Värjäsin auringon keltaiseksi (pursotukset meni vähän penkin alle joten jouduin soveltamaan koristelut kaapista löytyvillä asioilla).

Leipää ja sämpylöitä

Välillä tulee sellainen leivän himo ettei siihen auta muu kuin itsetehty leipä. Monet vierastavat leivän tekoa, itse en ymmärrä miksi. Leivän teko ei ole ydinfysiikkaa vaan mutu-tuntumaa, mielikuvitusta sekä kaappien tyhjennystä. Mulla on yksi resepti ja sen pohjalta teen useimmat leivät ja sämpylät. Se menee näin:

Leipätaikinani:

5 dl nestettä
1 pkt hiivaa
suolaa
sokeria
jauhoja
rasvaa

näissä sämpylöissä käytin:

5 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
n.1 rkl hunajaa
1 dl vehnäleseitä
2 dl ohrajauhoja
7 dl vehnäjauhoja
4 rkl rypsiöljyä

Sekoitin lämpimään veteen suolan, hunajan, leseet, ohrajauhot sekä kuivahiivan. Vehnäjauhojen tarkkaa määrää en osaa sanoa, laitoin niitä sen verran että taikina tuntui tukusan pehmeältä. Lopuksi lisäsin öljyn. Taikina sai kohota reilun puolisen tuntia. Kohonneesta taikinasta tein tasakokoisia palasia, pyöritin palloiksi ja laitoin uudelleen kohoamaan pellille pyyhkeen alle. Parisataa astetta noin kymmenisen minuuttia. Parasta heti voin kans, pakastaminen onnistuu hyvin.

Tumma hiivaleipä

1 prk kermaviiliä
1 dl vettä
0,5 pss kuivahiivaa
2 rkl hunajaa
0,75 tl suolaa
ruisjauhoja.

Lämmitin kermaviilin sekä veden lämpöiseksi. Maustoin ja tein löysän taikinan. Kohotin sämpylöiden kanssa yhtä aikaa, noin puolisen tuntia.  Kippasin kohonneen taikinan sen enempää vaivaamatta leipävuokaan. Jätin leipätaikinan kohoamaan ja unohdin sen (sämpylöitä syödessä). Taisi olla liinan alla puolisentoista tuntia. Matalassa lämmössä uunissa (150○ tunnin verran. Maistuu paremmalle seuraavana päivänä.

Ongelmia tietokoneen kanssa

En sitten millään saa kuvia liitettyä teksteihin. Millään keinoin.
Juttua on tulossa kunhan pääsen yhteisymmärrykseen koneiden kanssa...

Arjen aarteet: pikaruokaa

Kanakeitto

Arjen yksi aarteista on nopeat ja hyvät ruuat! Tämä on yksi suosikeistani koska se kelpaa myös muulle perheelle.

400 g  broilerin jauhelihaa (suikaleitakin voi käyttää)
vettä
1-2 kpl kanaliemikuutiota
n 500-1000 g kasvissuikaleita ja perunasuikaleita
0,5-1 pkt sulatejuustoa

Paista lihat (käytä kattilaa jos mahdollista). Lisää vesi, liemikuutio sekä pakasteet. Keitä kunnes kasvikset ovat melkein kypsiä eli noin 10 minuuttia. Lisää juusto ja sekoittele kunnes juusto sulaa. Parempaa seuraavana päivänä.

Tiskirättejä

Sain keväällä lahjaksi kassillisen bambu-lankaa. Puikoille päätyi heti huivi josta kerron myöhemmin. Jäljelle jääneistä langoista halusin tehdä jotain vielä itselleni. Koska keskeneräisissä (niistäkin vielä myöhemmin) on pari isompaa työtä, halusin tehdä jotain nopeaa. Mikä muu sulostuttaisi arkea paremmin kuin  tiskirätit (kukaan muuhan ei sellaista paljon käytä tässä taloudessa).. Yksi siis jo täysin valmis, toinen vielä puikoilla.. Katsotaan josko jossain vaiheessa tekisin vähän vaativampiakin neuloksia aikaiseksi

Tässä siis sekä valmis työ (pidennetty helmineule ja reunavirkkaukset) ja puikoilla ainaoikea

Uuniko kaiken kaunistaa, pöh!

Päätettiin tyttöjen kanssa leipoa pikkuleipiä. Halusin kokeilla uutta pursotin pussiani ja isoa tyllaa joten tein pursotettavan taikinan. Hetken jouduin etsimään ohjetta enkä löytänyt oikein hyvää joten yhdistelin eri ohjeita ja lopputuloksena tein seuraavaa:

200 g margariiniä
0,75 dl sokeria
1 muna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Margariini sokerin kans vaahdoksi, muna joukkoon sekä kuivat aineet.

Tuli muuten kaunis taikina ja tyttöjen kanssa ihailtiin purotuksia:

Kymmenisen minuuttia parissa sadassa asteessa ja lopputulos oli:

Voitte varmaan kuvitella tämän mamman sanat kun uunista kolme pellillistä tällaisia nostin pois...
No, josko suklaalla ja nomparelleilla lapset nämä koristelevat niin kehtaa tarjota muillekin (hyviä kumminkin ovat!)

Kolmekymppisen kolmen lapsen äidin arkea

Olen jo pitkään miettinyt blogin pitoa. Toisaalta olen käsittömän huono tietokoneiden kanssa mutta viehätys siitä että saa jakaa ajatuksiaan ja tekemisiään muille voitti. Tässä siis ollaan.
Pyöritän viisi henkisen perheen taloutta. Olen siis kunnollinen kotiäiti. Vanhemmat lapset (tytöt) ovat jo koulussa (ekalla ja eskarissa), yksivuotias herra pitää äidin päivät (ja yöt!) kiireisinä. Arkeen mahtuu siis kaikenlaista ja välillä vähän enemmänkin. Kaiken tämän mahdollistaa töissä käyvä Mies.

Muutama fakta minusta:
1) haluan olla maailman paras äiti
2) taistelen jatkuvasti masennusta vastaan
3) stressin purkuna käytän leipomista
4) inhoan siivoamista
5) yritän saada itseni normaalipainoiseksi

eli siis oravanpyörässä elellään...